Kotipesään putkahti ensimmäinen haaste! Kiitos 37 tuntia vuorokaudessa-blogin Leenalle, tämä olikin varsinainen pähkinä purtavaksi!

 

 

1. Käsityösi, josta olet ylpein. Liitä mukaan kuva.

Olen aina ollut pahin arvostelijani ja tosi kriittinen itseäni kohtaan, harvoin olen ollut aidosti ylpeä omista aikaansaannoksistani – siis ennen kuin innostuin käsitöistä. Tämä harrastus on minulle kovin rakas juuri siksi että osaan olla ihan oikeasti itsestäni ylpeä, se tekee hyvää!

Mutta mistä käsityöstä olen ylpein? Ainakin melkoinen työvoitto oli neulojan "urani" alkutaipaleella tekemäni dominoruutu-peitto kummipojalle. Väkersin pikkuruisia dominoneliöitä ohuenohuilla puikoilla supertiukalla käsialallani kaikista mahdollisista jämälangoista mitä löysin. Aika uhkasi loppua kesken, mutta sitkeästi tein peiton valmiiksi. Olin raskauden ihan alussa ja sairauslomalla, kävin välillä oksentamassa ja jatkoin neulomista. Tuli kyllä hieno peitto!

Valitettavasti peitosta ei ole kuvaa valmiina(!), tässä kuvassa noin puolet peitosta on tehty. Ruutujen väri vaihtui liukuvasti siten, että loppupää peitosta oli punaoranssi.

 

 

2. Kaunein rakennus, jonka olet nähnyt. Liitä mukaan kuva.

Voi taivas mitä kysymyksiä!! Tässähän joutuu miettimään.

Joskus kun asuin vielä vanhempien luona kotona, kävimme kerran asuntonäytössä vanhassa ”kartanossa” Pyhtäällä. Siitä ei tietenkään ole minulla kuvaa, mutta se painui mieleeni haaveideni talona.

Talo oli siis tosi iso, ei nyt ehkä ihan kartano mutta iso kuitenkin, ja sinne johti koivukuja. Umpeen kasvaneessa rannassa oli puoliksi uponnut laituri ja soutuvene. Talon pihalla oli semmoinen punainen aitta jonka yläkerrassa piiat aina nukkuvat vanhoissa suomalaisissa elokuvissa. Talo itse oli huikean koboltin sininen, ja siinä oli suloinen pitsiveranta. Talossa oli asunut taiteilija, joten jokainen huone oli maalattu toinen toistaan upeammaksi, tuvan keskellä seisoi kahden kerroksen korkuinen pyöreän ja kiemuraisen muotoinen takka. Sellaisena talon muistan mutta saatan muistaa väärinkin, siitä on jo mahdottoman kauan.

Tässä kuvagooglauskollaasi josta saa ehkä pienen käsityksen paikan tunnelmasta.

 

 

3. Laulu, joka koskettaa sinua. Liitä linkki tai sanoitus.

Noniin, näitäkin on vaikka kuinka! Miten voi muka valita yhden?

Maija Vilkkumaan Puisto puhuu on yksi niistä kappaleista jotka menee luihin ja ytimiin. Tähän voi aina palata kun fiilikset on matalalla, lohduttaa joka kerta, varsinkin jos voi laulaa silmät kiinni täysillä mukana.

Se sanoi: nouse ja paa
huuliisi punaa
nyt vähän näyttää siltä
et maailma ei loppunutkaan
vielä sun pää
on surusta raskas
mut se sellaiseksi ei jää
sun tiesi ne päätyvät hyvään

Puisto puhuu You Tuubissa 

 

4. Minkä asian koet arjessasi raskaaksi?

Aina välillä meinaan unohtaa itseni neljän seinän sisälle, hampaat pesemättä vielä illalla, jo monta yötä samoissa verkkareissa nukkuneena. Kotiäitisyndrooma. Silloin pitää ravistella itseään ja lähteä ihmisten ilmoille ja juttelemaan aikuisten kanssa. Nouse ja paa huuliisi punaa.

 

5. Mistä asioista nautit eniten arjessasi?

Kiireettömyydestä. Uppoutumisesta omiin juttuihin, niin kuin käsitöihin. Pienistä ihanista hetkistä kolmistaan miehen ja tytön kanssa, esim. viikonloppuaamuna vähän ennen kuin noustaan sängystä. Tytön hyväntuulisuudesta. Niistä hetkistä kun katsoo miestään ja tajuaa vahvasti olevansa yksissä sen oikean ihmisen kanssa.

 

Haluan laittaa haasteen eteenpäin

 Elluelinalle

Keppiheppailijalle

Kestoilua ja käsitöitä-blogin Äipälle

Oopperaneuleen Annalle