Kyllä etukäteen vähän hirvitti lähteä kestovaippapepun kanssa ulkovessa-ei-juoksevaa-vettä-olosuhteisiin, mutta tosi hyvinhän se meni! Eikä siinä oikeasti edes mitään vaikeaa ollut, lapsen peppu puhdistui kosteuspyyhkeillä ja aamupesut hoidettiin (isi hoiti!) saunalla. Eikä edes nukuttu teltassa vaan ihan sisämajoituksessa. Ja mahtavan kivaa olikin! Leirin ohjelma oli ulkopainotteista, mm. kyykkää, frisbeegolfia ja gps-suunnistus-luontopolku, ja neiti kulki kätevästi mukana patapum-repussa. Prinsessa oli oikein esimerkillinen leiriläinen ja nautti selvästi olostaan. Ja kukapa ei nauttisi, kun tunnelma on hyvä ja uutta, jännää tekemistä riittää ja äidillä on taskussa maissinaksuja ja squeezy-välipaloja!

Illalla ohjelmassa oli kovasti odotetut keskiaikaiset pidot, jotka ylittivät kaikki odotukset huimasti! Yhdeksän ruokalajin illallinen oli herkullinen ja ruokalajien väleihin mahtuneet pienet ohjelmanumerot hauskoja. Kynttilänvalolla, koristeilla ja astioilla luotu tunnelma oli... ...no tunnelmallinen! Ruokalajien 7 ja 8 välissä pikku-juhlija pääsi untenmaille, eikä olisi ensin malttanut millään nukahtaa, kunnes lyhtäkkiä sammui melkein kesken pölinän. Itkuhälyttimen turvin äiti ja isi pääsivät vielä jatkamaan iltaa ja katselemaan ja kuuntelemaan hämmästyttävän taitavien laulajien ja kansantanhuilijoiden riemukasta illanviettoa.

 

Leiri järjestettiin Turkian Lintukodossa joka on tällä hetkellä Kotkan kaupungin omistama leirikeskus, mutta joka on historiansa aikana toiminut mm. sotilaiden sijoituspaikkana sekä lasten kesäsiirtolana. Paikka on oikein mukava ja toimiva ja ympäröivä luonto on aivan ihastuttava!

Pikkuisen neidin peppu otti itseensä kosteuspyyhkeistä ja yö oli hiukan levoton, mutta ne oli pikkujuttuja. Nyt jo mieli palaa uudestaan johonkin samanlaiseen reissuun ja tunnelmaan, samanlaisten rentojen ja välittömien ihmisten seuraan.