Olenko ihan hirveä ihminen kun iloitsen toisen sairaslomasta?

Mies loukkasi kylkiluunsa ja on ollut tämän viikon kotona. Mies on leikkinyt koti-isää ja minä käsityöläisyrittäjää. Olemme kiertäneet antaumuksella kirppareita ja kävimme koko perhe Rossossa syömässä. Ihanaa, tähän vois tottua!

Kirpparikierroksen päätteeksi tulin taas siihen tulokseen, että hirveesti ei ole asioita jotka olis ihan pakko ostaa uutena kaupasta. Nytkin löytyi minulle ja lapselle vaatteita, muutama kirja ja akkari, käsinukkeja, lapselle lähes uuden veroiset Carenan matkarattaat (kympillä!), astioita ja mulle tietokonetaso ja iso laatikollinen nappeja(!)... Ja mies löysi lapselle nokkahuilun!! Ihana mies. Löysin myös tosi vanhoja kestovaippoja ja imuja, jotka eivät sellaisenaan houkuta, mutta...

...päätin kierrättää niiden materiaalit uusiksi vaipoiksi! Imuthan on ihan parhaimmillaan ja imukykyisimmillään kun ne on tosi huolella käytettyjä ja moneen kertaan pestyjä. Ja uudet vaipat taas siitä hankalia, että niiden imuteho ei alussa ole oikein parhaimmillaan. Syntyi sinikukkavaippa ja punakukkavaippa!

Sinisen ihana kukkakuosipuuvilla löytyi äidiltäni saamistani tilkkulaatikoista, tukikankaana oleva flanelli ja ihoa vasten oleva mikrofleece taas vaippamateriaalilaatikosta, samoin kuin tarrat ja kuminauha. Imuna on kirppulöytö, irtoläpällinen tiimaimu jonka läpän jätin ulos vedettäväksi. Lisäksi imuna on hukkapala bambufleeceä. Kukkamerkin ompelin tilkkulaatikosta löytyneestä jäykästä kukkakankaasta.

Punakukkavaippa onkin todellinen kierrätysluomus, vain ihoa vasten oleva mikrofleece, lisäsäätötarra, kuminauhat ja kukkamerkin kangas ovat "uutta" materiaalia. Kuosikankaana oleva trikoo on kirpputorilta ostetusta mekosta, tukikangas on ohueksi ja pehmeäksi kulahtanutta lakanaa, imut purettu vanhasta kirpputorivaipasta, samoin tarrat jotka olivat (ihme!) täysin toimivat.

***

Olen viime päivinä puuhastellut myös vähän isotöisemmän jutun kimpussa, nimittäin Prinsessan synttärilahjapehmon. Ja koska neiti ei (vielä!) lue tätä blogia voin turvallisesti julkistaa sen jo nyt vaikka juhliin on vielä viikko aikaa.

Tipupehmo on tehty kokonaan tilkkulaatikoideni aarteista. Masun keltainen kukkakangas on kirppulöytöpöytäliinaa, vihreä kukkakangas on kirppulöytöhameesta. Selkäpuolen ja jalkojen keltainen kangas on verhosta, pyrstön alapuolen kangas on aikoinaan ostettu Eurokankaasta neidin vuodevaatteita varten kun käyttäjä oli vielä masun sisäpuolella. Muut ovatkin äitini peruja joten en niistä sen tarkemmin tiedä, paitsi että punakukallisesta tikkikankaasta minulla on ollut lapsena (muistaakseni) joku ulkovaate. Lintusen vatsassa on vitamiinipurkki jonka sisälle laitoin tyhjiä muovisia ompelulankarullia, kolisee kivasti.