Kesäkuun ensimmäinen päivä mutta mihin katosi lämpö? Leikkipuistokeikalle piti laittaa takki päälle ja illalla pihahommissa olisi tullut vilu jos ei olisi lapioinut niin rivakasti.



Mutta nyt on keittiökompostori tyhjennetty jälkikompostoitumaan ja jopa pestykin kahden erittäin kiinnostuneen ja innokkaan pikku apulaisen avustuksella. (Jos jotakuta kiinnostaa tietää enemmän kompostoinnista ja kompostin tyhjentämisestä voi kurkata täältä, en jaksa selostaa samaa kuviota uudestaan.)



Puutarhakompostoreissa valmista tavaraa riittää. Mihin hiivattiin tämän kaikein mullan oikein työntäisi? Uusille puutarhajätteille pitäisi saada tilaa mutta kai sekin on rajallista kuinka paljon multaa yksi puutarha vetää. (En viitsinyt ottaa enää yhtään kuvaa kompostista tai mullasta, joten saatte mielummin ihastella kompostin edessä rehottavia tervakukkia, jotka muuten olivat suosikkikukkiani lapsena. Niitä kasvoi saaressa, sieltä on vain hyviä muistoja.)



Mies oli reipas ja korjasi leikkimökin edessä olevan räjähtäneen terassin. Ja ihan nollabudjetilla! Enää  puuttuu oven korjaus, vanha ovi repesi kahtia viimesyksyn myrskyssä. Leikkimökki on ollut kovassa käytössä puutteista huolimatta, tyttö viihtyy siellä pitkiä aikoja yksin leikkimässä ja keittämässä leikkihellalla. Kätevää kun siellä olivat kaikki minun vanhat lelut valmiina odottamassa!



Illan päätteeksi nostin vielä leikkimökin vieressä olevalle patiolle vanhat puutarhatuolit joista tykkään ihan älyttömästi. Ne olen aikanaan raahannut kotiin kun olin yhden kesän puutarhurina läheisessä kartanossa. Tuolit makasivat tyhjänpanttina kartanon aitassa ja siellä oltiin vain tyytyväisiä kun vein ne pois kuleksimasta. Miehen kanssa ollaan noista väännetty kättä jo monta kesää, onneksi en antanut hävittää niitä, tuohonhan ne sopivat ihan loistavasti!