Tiedättekö ne naiset, joden kotona on aina siistiä ja pöydällä tuoreita tulppaaneja? Naiset jotka siivoavat ihan koko ajan ja kantavat mukanaan jotain omalle paikalleen menossa olevaa tavaraa, koko ajan. Naiset, jotka imuroivat joka päivä. Jotka pesevät ikkunat ainakin kaksi kertaa vuodessa ja muistavat vaihtaa lakanat ja pyyhkeet kerran viikossa. Naiset, joiden blogi on täynnä valokuvia kodista joka näyttää aina kuin sisustuslehdestä napatulta.

- Not me. Not my home.

No entä tiedättekö ne naiset joiden kodissa on aina jonkinasteinen kaaos. Naiset, jotka pesivät ikkunat viimeksi vanhassa kodissa muuttosiivouksen yhteydessä. Naiset, joiden imurikin on pölyinen. Naiset jotka tasaisin väliajoin ärsyyntyvät siitä, että blogissa olevissa kotikuvissa aina näkyy taustalla jokin epämääräinen röykkiö, ja saavat hillittömän inspiraation, että nyt alkaa uusi elämä, tästä päivästä alkaen siivoan joka päivä! (Ja jaksavat pitää intoa yllä ehkä noin puolitoista viikkoa.)

- Hello, that's me!

Itse asiassa, kerran näin unta että minut oli pestattu Kalastajan vaimolle siivoamaan. Pientä alemmuuskompleksia kenties?

 

 

Toissapäivänä innostuin pesemään lattioita (sen kunniaksi että toissa-toissapäivänä olin imuroinut), pesuaineella nimeltä Kiilto - ihana apilankukka. Kodin tuoksuessa kerrankin vaaleanpunaiselta karkilta (lapsenpissan ja koiranpierujen sijaan), päätin, että NYT se tapahtuu. Tästä päivästä (siis toissapäivästä) alkaen aion toteuttaa seuraavat asiat:

 

Pesen koneellisen pyykkiä joka päivä.

Tiskaan joka päivä.

Teen jotain muutakin siivoamiseen liittyvää joka päivä.

Ja imuroin ainakin kerran viikossa.

 

Arvatkaa, teinkö eilen mitään noista?

 

 

Lupasin itselleni myös monia muitakin asioita, kuten, että teen jotain omaan kauneuteen tai hyvinvointiin liittyvää joka päivä, ja käyn lenkillä, ja harrastan jotain omaa ja leikin lapsen kanssa ja huomioin puolisoakin, joka päivä.

Herranjesta, minusta tulee täydellinen vaimo - huomenna!