Ystävän häät on nyt juhlittu, siinä syy VIIKON mittaiseen blogihiljaisuuteen. Kiitos ja anteeksi.

***

En tiedä mistä aloittaisin.. päivä oli onnistunut ja mahtava kaikin puolin. Vihkitilaisuus upeassa kalliomaisemassa oli kaunis, liikuttava ja romanttinen. Itse hääjuhla oli hauska ja leppoisa, vieraat mukavia, ruoka herkullista ja ohjelma rentoa ja hääparin näköistä. Kaikki oli... ...ihan täydellistä!

Ja morsian... en tohdi laittaa tänne kuvia hääparista (tai kenestäkään muustakaan oman perheen ulkopuolelta...), mutta voin kertoa, että kauniimpaa morsianta en ole koskaan nähnyt! Täydellisen kaunis puku sopi ihanalle ystävälleni kuin valettu, hän oli todella päivän kuningatar!

Mutta oman (paljon päänvaivaa aiheuttaneen) tyylini voin toki paljastaa vaikka joskus taisinkin vannoa etten poseeraa enää yhdessäkään asukuvassa. Ensimmäinen mekonhirvitys tilattiin netistä ja se oli täysi katasrofi, mutta lopulta muutamaa päivää ennen häitä löytyi Dakinin ihana mekko johon rakastuin täysin! Meikin onnistumisesta pitää kiittää morsianta joka varasi meille meikkikoulutuksen Sokokselta, siitä olikin aikaa (vuosia?) kun viimeksi olen ostanut meikkejä.. ehkä oli jo aikakin! Kampaukseeni olin erityisen tyytyväinen, siitä kunnia kuuluu toiselle kaasolle. Ei muuten ole mikään ihan simppeli juttu saada rastapehkosta edustavaa juhlakampausta...

 

 

Pikkuneitikin oli juhlassa mukana, mutta kakkukahvien jälkeen lähti mummilaan yökylään. Juhlien kiireinen valmisteluviikko, parin viimepäivän hoidossa olo ja lopulta juhlan hälinä olivat kyllä vähän liikaa, tyttö kävi aivan täysin ylikierroksilla, ei malttanut pysyä hetkeäkään paikallaan ja pihalle päästessään juoksi ympyrää ja kikatti hervottomasti. Viime yökin oli kuulemma levoton, saa nähdä kuinka kauan menee näistä bileistä toipumiseen..

 

 

Juhlien ohjelma oli oikeastaan kokonaan hääparin, bestmanien ja toisen kaason vastuulla, itse keskityin enemmän askartelu-näpertelypuoleen (niistä lisää myöhemmin). Mutta täytyy sanoa että ohjelma oli hienosti toteutettu eikä sitä ollut liikaa. Illan kohokohta oli ehdottomasti stand up-koomikko jolle sai nauraa vedet silmissä. Perinteisiä hääleikkejä ei juurikaan ollut. Hääkarkit jaettiin hääparia koskevan tietokilpailun palkintoina, kimppu ja sukkanauha lensivät ja vieraat pääsivät antamaan lupauksia hääparille, siinä se. Ohjattuja ohjelmanumeroita tärkeämpää oli seurustelu ja hauskanpito (ja syöminen).

 

 

Hyvää iltapalaa ja viiniä, vanhoja ja uusia ystäviä, musiikkia ja lapsilta jääneitä saippuakuplia, siinä meidän loppuillan resepti.

Jatkot meillä.